www.ksey.net

Kissoihin pääsee tutustumaan vain ennakkoon sovitusti ja tutustumisaika sovitaan yleensä adoptiohaastattelun jälkeen. Aina ennen yhteydenottoa tutustu luovutusehtoihimme ja käytäntöihimme (linkki alla). Täytä KSEY:n adoptiohakemus (linkki alla), jos olet kiinnostunut adoptoimaan meiltä kissan. Tällä lomakkeella voit ilmoittaa kiinnostuksesi Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistyksen kissan/kissojen adoptointiin. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää ma-pe noin klo 08-23.

Lisätiedustelut Ksey:n kissoista eläintalolle: arkisin klo 8-16 puh. 040 821 5554 tai elaintalo.ksey@gmail.com. Adoptioprosessi kuitenkin alkaa aina adoptiohakemuksesta, joten täyttelehän hakemus, mikäli haluat adoptoida Ksey:ltä kissan. Mahdollisiin lisäkysymyksiin usein tulee vastaukset puhelinhaastattelun yhteydessä, eikä adoptiohakemuksen tekeminen sido hakijaa ottamaan kissaa. Hakemukset pyritään käsittelemään 1-2 viikon kuluessa.

Hinnasto ja luovutusehdot ja -käytännöt
Adoptiohakemus

KSEY luovuttaa kissoja vain sisäkissoiksi. Ulkoilu on sallittua vain valjaissa tai ulkotarhassa. Kerrostaloasunnoissa edellytämme, että kissan turvallisuus on huomioitu ikkunoiden ja parvekkeiden osalta, eli parveke tulee olla verkotettu tai lasitettu ennen kissan kotiin muuttoa. Tuuletusikkunoissa on oltava verkot. Emme luovuta kotiin, jossa on vapaasti ulkoilevia kissoja. Kodin muiden kissojen tulee olla myös leikattuja ja rokotuksien voimassa. Emme luovuta kissoja paikkoihin, joista yhdistys tai eläinsuojeluviranomainen on aiemmin ottanut kissoja luovutuksina tai määräyksellä pois. Jos otat kissan kotiin, jossa on entuudestaan jo kissoja, toivomme sinun perehtyvän kissojen totuttamiseen toisiinsa, sillä se on yleisin syy kissan palautumiselle yhdistykselle. Jos olet adoptoimassa arkaa kissaa, perehdy näihin vinkkeihin, sillä tämä on toinen palautumisen yleisin syy.

Kissat sijaitsevat Kouvolassa. Jos kissa sijaitsee muualla, siitä on maininta tekstissä. Ksey:n eläinpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiakastunnus on 15563176.

Minä olen ujo, n 5-vuotias kilpparikisu Maisa. Kissalassa olen rohkaistunut kovasti ja minua näkee jo esillä päiväsaikaan. Viihdyn useimmiten omissa oloissani, enkä ole vielä kaveria kissalan kisuista löytänyt. Tulen kuitenkin toimeen muiden kanssa. Tulin eläintalolle pentujeni kanssa, mutta pentujen lähdettyä uuteen kotiin, tulin sijaiskodista takaisin eläintalolle etsimään sitä loppuelämän kotia. Ajan kanssa ja kotioloissa varmasti rohkaistun, olen jo rohkaistunut eläintalolla kovasti.

Olen 2-4-vuotias poikakisu nimeltä Nipa. Meillä on Nukan kanssa paljon samaa näköä, mutta olemme tulleet löytyneinä ihan eri paikoista. Minä olen hieman ujo vielä, mutta annan silittää ruokailun yhteydessä. Katson tarkasti muista kisuista mallia ja rohkaistun jatkuvasti. Kissalassa olen niin rennosti ja tulen kiehnäämään hoitajan pohkeita, varsinkin ruoka-aikoina. Minä varmasti tarvitsen kissakaverin uudessa kodissa. Usein pusken ja kiehnään muita kissoja ja hakeudun muiden kissojen seuraan. Minä käväisin uudessa kodissa jossa olin pari päivää. Mau’uin yksinäisyyttäni siellä enkä ehtinyt sopeutua uuteen kotiin ollenkaan. Kodin kissakaverista otan varmasti mallia, ja hoksaan, ettei minulla ole mitään hätää.

*Varattu*

Olen ihana poikakisu Nuka. Olen vielä nuori poitsu, 1-2-vuotias. Olen tosi leikkisä ja aktiivinen. Pyörin ja hyörin ihmisen ympärillä ja olen kiinnostunut kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Toiset kisut kiinnostavat myös kovasti, kiehnään ja pusken muita kissoja ja katselen varsinkin rohkeiden kisujen puuhia tarkasti. Olen tosi aktiivinen ja leikkisä. Kissakaveri on uudessa kodissa hyvä olla, sillä tulen tarvitsemaan kaveria, jonka kanssa purkaa energiaa ja leikkiä.

Olen kaunis kilpparikisu Kaneli. Nuori tyttö olen, noin 2-3-vuotias. Ujostelen vielä kovasti eläintalolla ja pinkaisen piiloon, mikäli tulet mielestäni liian lähelle. Tulen toimeen muiden kissojen kanssa ja haen turvaa toisista kissakavereista.

Olen komea poitsu Porkkana, noin 2-3-vuotias. Ujostelen vielä ihmisiä, mutta en koe tarvetta suhista tai läppäistä hoitajia, jos he tulevat mielestäni liian lähelle. Ajan kanssa rohkaistun varmasti. Muiden kissojen kanssa tulen hyvin toimeen ja koen oloni turvalliseksi toisen kissan viekussa.

Olen nätti harmaa tyttö Molly. Olen nuori kisu, 1-2-vuotias. Ujostelen vielä ja en anna silittää. Olen kuitenkin tosi innostunut muista kissoista ja olisi kiva löytää koti, jossa on kissakavereita. Kissalaan muutettuani olen rohkaistunut hiljaiseen tahtiin. Tulen jo hoitajien viereen ruoka-aikoina syömään, ja uskallan nukkua päiväunia korkealla kissapuussa, vaikka ennen koin tarvetta olla piilosilla aina.

Olen komea poikakisu nimeltä Naava. Minulla on kaunis kiiltävä musta turkki ja pienet valkoiset läikät koristavat rintaa ja vatsaa. Olen noin 3-5-vuotias. Kissalaan muutettuani olen rohkaistunut todella paljon. Tulen ruoka-aikoina tutun hoitajan viereen syömään ja pyyhkäisen hoitajan pohkeita samalla. Silitysyrityksestä suhisen vielä vastalauseena, mutta rohkaistun päivä päivältä. Olisi mukavaa, jos uudessa kodissa olisi kissakaveri.

Olen ovela kissaherra nimeltä Sniikki. Nuori poika olen. Nimeni tulee siitä, kun olin erään paikan kissaporukasta viimeinen kisu, jota ei oltu vielä saatu turvaan. Välttelin loukkua lahjakkaasti monta viikkoa. Kävin loukusta syömässä ruokaa mutta onnistuin välttämään loukun laukeamisen. Eräs kylmä yö sitten pääsin viimein turvaan. Olen hieman säikky, mutta annan käsitellä itseäni. Olen rohkaistunut rutkasti ja tulen muiden kisujen tavoin pyörimään ja hyörimään ruoka-aikoina hoitajan ympärille. Silityksistä nautin kovasti. Uudet ihmiset vielä jännittävät, mutta vietä kanssani hetki ja tarjoa nameja, niin rohkaistun varmasti.

*Sijaiskodissa*

Olen nätti kilpparikissa Tuuli. Olen noin 2-4-vuotias nuori tyttö. Ujostelen vielä ihmisiä, mutta ajan kanssa rohkaistun. Olen jo hieman rohkaistunut niin, että katselen piilostani hoitajien touhuja. En vielä anna silittää itseäni, mutta en koe enää tarvetta suhista puolustukseksi.

Olen kaunis, nuori tyttö Una. Noin 2-4-vuotias. Olen vielä ujo ja säikky ihmisiä kohtaan, mutta olen rohkaistunut valtavasti. Uskallan tulla jo ruokailemaan tutun hoitajan viereen ja kissalassa käyskentelen rennosti päiväsaikaan, enkä koe tarvetta piilotella koko päivän. Otan rohkeista kisuista mallia ja olisikin ihanaa, jos kodissa olisi kissakaveri.

Olen kauniin ja erikoisen värinen poika nimeltä Hapsu. Olen n. 2-4 vuotias. Olen vielä ujo, enkä anna silittää, mutta olen oppinut muilta kissoilta, että ihmisiä ei tarvitse pelätä. Pinkaisen kyllä pakoon mikäli lähestyt liian lähelle, mutta uteliaana katselen etäältä touhujasi.

*Sijaiskodissa*

Olen paksuposkinen pojankolli nimeltä Paavo. Olen varautunut ihmistä kohtaan. En anna vielä silittää. Olen kuitenkin rohkaistunut sen verran, etten enää näe tarvetta suhista ihmisille. Tulen myös muiden kissojen tavoin ovelle vastaan ruoka-aikoina ja häntäkin meinaa nousta ylös. Ajan kanssa rohkaistun vielä enemmän, varsinkin rohkean kissakaverin vierellä. Toivon kotia, jossa on kissakaveri.

Olen sirokokoinen tyttö nimeltä Peppi. Olen arviolta 2-4-vuotias. Ujostelen vielä ihmisiä, mutta tulen muiden kisujen kanssa toimeen. Olen todella leikkisä ja aktiivinen. Hoitajia katselen uteliaasti, mutta suhisen varuiksi, jos ihminen tulee mielestäni liian lähelle ja pinkaisen pakoon, kun minua lähestytään.

Kaverukset Jeremias Ja Elvira (iät 6-vuodesta ylöspäin) ovat tulleet eläintalolle alkukesästä luovutuksena, koska omistaja ei pystynyt enää huolehtimaan heistä. Luovutuksen syyt ei olleet kissoista johtuvia. Kaksikko jännitti eläintalolla alkuun ihan kamalasti. He olivat kipeitä hoitamattomien hampaiden takia ja flunssakin teki tukalan olon. Molemmat hengittivät kieli ulkona rohisten. Heitä pelotti niin paljon, että turvallisinta oli hengailla päällekkäin nurkassa. Flunssaan onneksi puri antibioottikuuri ja molempien hampaatkin hoidettiin. Nyt asiat ovat paljon paremmin. Kaksikosta Elvira (kilpparityttö) tulee siliteltäväksi, varsinkin ruoka-aikoina. Vieraita ihmisiä saattaa jännittää aluksi. Punainen poika Jeremias on rohkaistunut myös ja näyttänyt ihanan puolensa. Jeremias oikein puskee käsiä vasten ja nauttii silityksistä niin paljon. Pari luovutetaan mieluiten yhteiseen uuteen kotiin. Parin Fiv/Felv testi oli negatiivinen.

Olen komea poitsu Wille. Minä tulin eläintalolle löytyneenä. Minulta jouduttiin pian tuloni jälkeen poistamaan toinen silmä, koska siinä oli vanha vamma. Yhdellä silmällä pärjään hyvin. Ujo poika olen, mutta rohkaistun hurjaa vauhtia. Ikäni on noin 7-vuodesta ylöspäin. Rakastan kissalan ulkotarhassa oleilua. Asustelen kissalassa muiden kissojen kanssa ja yhteiselo sujuu hyvin. Minä olen rohkaistunut niin paljon alkuajoista. Annan jo tuttujen hoitajien silittää minua ja nautin rapsutuksista niiiin kovasti.

Olen rauhallinen komistus nimeltä Eevertti. Olen 6-7-vuotias kodinvaihtaja. Minulla on komea savunharmaan värinen pehmeä turkki. Olen aivan ihastuttava. Katselen lempeillä silmilläni sinua etäältä. Tuttujen ihmisten annan silittää ja tulen moikkaamaankin. Uusia tuttavuuksia katselen ensin etäältä ja sitten tutustuttani rentoudun. Kotioloissa olen ihan rento kotikisu. Minusta luovuttiin, koska perheeseen tuli lisäystä ja sehän alkoi jännittämään minua liikaa. Vetäydyin kuoreeni. Minun tarinani on alkanut Kseyltä, kun saavuin löytökissana eläintalolle muutama vuosi sitten. Etsinnässä nyt on rauhallinen koti, jossa voi olla rauhallinen kissakaveri. Edellisessä kodissa minulla oli pomotteleva kaveri, joka ei antant minun edes syödä. Kaverin muuton myötä puhkesin kukkaan. Tulen toimeen parhaiten rauhallisten arkalaisten kanssa. Suuren egon omaavan kissan kanssa en tule toimeen. 

Minulla on todettu aiemmin hammassyöpymää ja kävin toukokuussa hammastarkistuksessa. Suusta piti poistaa kaksi huonokuntoista hammasta. Sairaus on kissoilla yksilöllisesti etenevä, joten tarkistukset ja sen myötä mahdolliset hammaspoistot ovat edessä vuosittain.

Olen Elsa, pienikokoinen 2-4-vuotias tyttönen. Olen ujo ja jännitän vielä kovasti ihmisiä. Päivät pysyttelen piilosilla ja käyn syömässä kun ketään ei näy. Rohkaistun hiljalleen. Rohkeasta kissakaverista olisi kovasti hyötyä. Tulin eläintalolle pentujeni kanssa jo keväällä 2024 ja olin sijaiskodissa vuoden verran. Pentujen lähdettyä maailmalle, saavuin eläintalolle etsimään uutta kotia. En anna vielä silittää.

Olen komea poikakisu Miettinen. Ikähaarukkani on 5 vuodesta ylöspäin. Olen ihmisrakas kisu, rakastan silityksiä, enkä vierasta oikein ketään. Nostelusta en pidä, ja kantokoppaan en mielelläni mene. Muiden kissojen kanssa tulen toimeen, mutta sydänystävää en ole kissalasta löytänyt ja vietän päiväunet itsekseni. Välillä läppäisen toisen kissan etäämmälle, jos haluan ihmisen huomion täysin itselleni. Minä olen kulkuritaustainen. Tulin eläintalolle laihassa kunnossa, ihan raasuna. Korvani oli aivan täynnä kovaa koppuraista töhnää ja ne vuosivat verta. Sieltä löytyi hurjasti korvapunkkeja, jotka olivat asustelleet siellä jo tovin. Sain korvapunkkihäätöjä peräti kolme. Korvat töhnäsivät pitkään ja olen saanut pari korvatippakuuria. Hetken korvat olivat hyvällä tolalla. Lokakuun lopulla 2025 kävin hammastarkistuksessa ja suustani poistettiin huonokuntoiset hampaat ja sen myötä minulle ei jäänyt ainuttakaan hammasta. Tämä ei elämääni haittaa, sillä pystyn syömään pehmeää ruokaa. Samalla huomattiin, että korvat olivat taas töhnäiset ja vaativat kunnon puhdistuksen.

Kotihoidossa olevat kissat alla. Nämä kissat asuvat sijaiskodeissa tällä hetkellä, eivätkä ole eläintalolla

Olen ujo mustaturkkinen tyttö Iiris. Noin 5-7 vuotias. Olen rohkaistunut kovasti eläintalolla alkupäivistä. Alkuun (marraskuussa 2024) olin peloissani ja puolustauduin suhisemalla ja läpsimällä. Nykyään, (kesä 2025), nuuskin rentona hoitajan sormia namien toivossa, tulen ihan viereen katselemaan hoitajan touhuja ja olen alkanut näyttämään leikkisää puoltani. Rakastan kun hoitaja liikuttelee narulelula edessäni ja myös siivouslastaa on kivaa metsästää. Kesällä kissatarhaan päästyäni olen nauttinut kovasti ulkoilusta siellä. Tosin sateisina päivinä viihdyn visusti sisällä. Tulen toimeen muiden kisujen kanssa, varsinkin huonetovereideni Thorin ja Haadeksen kanssa viihdyn. Pusken heitä hellästi otsaan ja syömme yleensä aamupalaa peput vierekkäin. Olisi parhautta, jos pääsisin kotiin, jossa on rohkea kissakaveri. En anna vielä silittää, mutta rohkaistun niin kovaa vauhtia, että hoitajani on varma, että annan silittää kesän loppuun mennessä.

 

 

Salli ja Bee etsivät yhteistä kotia sijaiskodissa. Tämä kaksikko on rohkaistunut valtavasti sijaiskodissa, jossa ovat asuneet jo tovin. Kaksikosta Salli on rohkelikko, josta ujompi Bee ottaa mallia ja turvaa. Loppuelämän kodilta kisut toivovat kissakokenutta kotia, jossa on varauduttu Been hammassyöpymäsairauden hoitoon, mikä vaatii vuosittaista seurantaa eläinlääkärissä johon kuuluu mahdolliset hampaiden poistot.

”Olen ujo kisu Bee. Ikähaarukkani on 5-8-vuotta. En anna vielä silittää itseäni, mutta tulen varovasti haistamaan ojennettua kättä ja hieraisen pienesti poskeakin kättä vasten. Kovasti haluaisin uskaltaa silitettäväksi, mutta vielä vähän jännitän. Tykkään tarkkailla ihmisten touhuja ja tulen nukkumaan ihmisen viereen sohvalle. Minä tarvitsen aikaa ja kärsivällisyyttä uudelta kodilta rohkaistumiseeni. Tykkään istua sohvan selkänojalla ja tarkkailla ikkunasta ulos pihan tapahtumia. Lempilelujani on kaikki pallot ja niillä viihdytänkin itseäni pitkiäkin aikoja. Sallin kanssa meistä on tullut läheisiä ystäviä ja otankin paljon mallia rohkeammasta Sallista.

Minulta löytyi tehosterokotuksen yhteydessä paljon hoidettavaa suussani. Hammassyöpymäsairaus valitettavasti suutani vaivaa. Hampaitani poistettiin tammikuussa 2025 monen monta ja tästä eteenpäin vuosittaiset suun tarkistukset eläinlääkärillä ovat tarpeen. Semmoinen tarkistus, jossa hampaat röntgen kuvataan ja mikäli sairaus on edennyt, huonokuntoiset hampaat poistetaan. Tähän omistajan tulee olla varautunut taloudellisesti.”

”Olen sosiaalinen tyttö Salli ja olen noin 6-vuotias. Olen tullut luovutuksena itsestäni riippumattomista syistä. Totuin nopeasti sijaiskodissa ihmisiin ja viihdynkin ihmisten lähellä heidän toimiaan tarkkaillen. Syliin en anna vielä itseäni ottaa, mutta sohvalle tulen viereen istumaan ja vienosti maukaisten odottamaan rapsutuksia. Annan perheen päiväkoti-ikäisten lasten leikittää minua ja välillä jään heidänkin silitettäväksi. Laser ja narulelut ovat lemppareita. Suosikkipaikkani on ikkunan äärellä ja useimmiten istunkin sohvan selkänojalla ikkunasta ulos katsellen. Välillä jään tuijottamaan taikalaatikkoa, jota telkkariksi kutsutaan, ja kissatv:stä innostun täysin. Been kanssa olemme ystävystyneet ja yhteiset iltavillit ovat nykyään enemmän sääntö kuin poikkeus. Ruoan jälkeen pesut ja pusut kuuluvat myös rutiineihimme. Olisi ihana löytää jo oma rakastava koti, jossa riittäisi leikittäjiä ja rapsuttajia.”

 

*sijaiskodissa Iiriksen kanssa

Olen komea kollipoitsu Haades. noin 5-vuotias. Jännitän eläintalolla kovasti, minä pysyttelen piilosilla päivisin. Asustelin eläintalolla toisten kissojen kanssa kissahuoneessa ja viihdyin kissakavereiden seurassa. Pääsin elokuun alussa sijaiskotiin rohkaistumaan. Samassa sijaiskodissa Iiris kisun kanssa.

Savu on 2-5-vuotias kaunis poikakisu. Savu oli ujo poika tullessaan eläintalolle tulipalon polttamasta kodistaan vuonna 2024, mutta on rohkaistunut alkupäivistä kovasti. Sijaiskotiin Savu pääsi aivan loppuvuodesta 2024. Savu  yhä pelkää äkkinäisiä liikkeitä, eikä anna vielä koskea tai silittää.  Vähän sormenpäätä haistelee. Ei kuitenkaan pure eikä raavi, pelästyessään vain pinkaisee karkuun. Savu tulee ihmisen kanssa samaan tilaan vain, jos sijaishoitajan oma kisu Piipero on lähettyvillä. Savu pitääkin Piiperon seurasta kovasti. Savulle oikea koti on rauhallinen, jossa on rohkea kissakaveri. Sijaiskodissa Savu on nauttinut verkotetussa parvekkeella oleilusta kovasti ja se onkin Savun harras toive, että uudessa kodissa olisi myös parvekke tai  ulkotarha. Parvekkeella oleilun lisäksi lempi virikkeitä on ollut luonto-ohjelmien katselu telkusta. Rento poitsu koti-oloissa siis, mutta vielä ei anna silittää. Kantokoppaan laittaminen on hankalaa, koska Savu ei anna nostella itseään. Kodin on oltava kärsivällinen Savun kesytyksen kanssa.

Hei! Olen Frank. Minut loukutettiin toukokuussa 2024 eikä ikäni ole tiedossa, mutta olen arviolta 5 vuodesta ylöspäin. Olen ”ihmiskisu” eli en tule toimeen muiden kisujen kanssa. Etsinkin kotia ainoana kissana jo senkin takia, että minulla on diabetes ja muista kisuista sekä pienistä lapsista aiheutuvaa ylimääräistä stressiä olisi hyvä välttää. Nyt on meneillään valjaisiin totuttelu, että minut olisi mahdollista ottaa mukaan vaikka mökille. Sijaisäiti kutsuu minua Houdiniksi tai Sherlockiksi, kun löydän kaikki ruuat ja herkut, joita ei ole jemmattu tarpeeksi hyvin ja löydyn paikoista, joihin ei kuulema olisi saanut mennä

Olin tullessa todella laiha ja kävin monen kertaan eläinlääkärillä. Sitten löytyi syy. Diabetes. Alkoi insuliinipistoshoito eläintalolla ja kesän lopullä pääsin sijaiskotiin. Minulta poistettiin syksyllä parin katkenneen hampaan juuret, jotka vaivasivat. Sokeriarvoni alkavat nyt olla kunnossa, mutta laihtua pitäisi eläinlääkärin mukaan vähän. Se on nyt työn alla. Diabeetikkona tarvitsen aamuin illoin insuliinia ja ruokaa säännöllisesti päivän aikana. Ruoka-annokset punnitaan, niin paino ja sokerit pysyvät kohdillaan ja ruokinta-automaatit ovat oiva apu työssäkäyville. Sijaiskodissani sijaisäiti mittaa ajoittain lyhyet sokerit ja pitkäsokeri käydään mittauttamassa eläinlääkärillä. Samalla tutkitaan tarvittaessa virtsanäytteestä sokeri. Olen tosi kiltti eläinlääkärissä ja annan mitata lyhyen sokerin kotona korvanlehdestä, kun saan pari kuivalihaherkkua palkaksi mittauksen jälkeen.

Vaikka diabeteksen hoito kuulostaa vaivaloiselta, niin vastineeksi saat loppumatonta hurinaterapiaa ja hellyyttä, jos laskeudut istumaan kanssani lattialle. Pidän höyhynkeppi leikeistä ja metsästän palloja, kun niitä heitellään minulle. Olen loputtoman kiinnostunut ihmisten touhuista.

Diabetesruokaan, insuliiniin sokerinmittausliuskoihin, mittariin ja eläinlääkärikäynteihin menee rahaa, joten siihen täytyy varautua.

*Sijaiskodissa Helsingissä*

Olen suloinen mustavalkoinen tyttökisu Lauren. Olen nuori kisu, arviolta 2-3-vuotias. Olen vielä ujo, mutta rentoudun varmasti piakkoin. En anna vielä silittää, ja kantokoppaan minut saa hankalasti. Ajan kanssa rohkaistun.

Olemme 9-10-vuotiaat kodinvaihtaja kisut Eetu ja Leevi. Tulimme eläintalolle marraskuussa ja jännitämme kovasti vieläkin. Olemmehan olleet pennusta asti kotioloissa sisäkissoina, yhden ihmisen luona. Meistä luovuttiin meistä riippumattomista syistä. Yön pimeydessä käymme syömässä ja asioillamme.  Päiväsaikaan ihmisten läsnäollessa viihdymme viereivierekkäin tämmöisessä isossa, pehmeässä nallemökissä, jonne mahdumme molemmat köllöttelemään. Meistä puna-valkoinen Leevi on vielä ujoin ja aina mustavalkoisen Eetun takana turvassa. Meistä Eetu jo katselee mökin oviaukolta suurilla nappisilmillään hoitajaa silmästä silmään. Annamme silittää ja käsitellä itseämme, mutta kavahdamme kosketusta pelosta ja nopeista liikkeistä voimme sähistä. Emme pääse eläintalolla rentoutumaan. Kaipaamme kovasti takaisin kotioloihin. Olisiko sinulla kahden kissan paikka kodissasi? Meidät on leikattu, rokotettu ja sirutettu.

Olen harmaaraidallinen tyttökissa Viki. Olen nuori, kaunis pienikokoinen tyttö. Suurilla tähtisilmilläni seurailen sinua. Hammashoidon jälkeen olen rentoutunut, kun suu on viimein kivuton. Nykyään nukun rennosti kissalassa pedissä, ihan kaikkien nähtävillä. Harvoin enää piilottelen. Tulen uteliaasti nuuskimaan nameja ihmisen lähettyville ja nappaan tassulla narun päässä olevasta lelusta kiinni, kun ihminen leikkii kanssani. Kotioloissa olen rohkaistunut  lisää, tulen syömään namit kädeltä, mutta kädelle on ensin varuiksi vähän suhistava. Rakastan leikkiä itsekseni ja minua leikittäessä. Rentoudun päivä päivältä. Minusta saat ihanan ystävän.

Minut on leikattu, rokotettu ja sirutettu. Minulta on poistettu useampi hammas ja suussani on todettu hammassyöpymää, jonka takia suuni tilanne on tarkistettava vuosittain eläinlääkärissä poistettavien hampaiden osalta. Hammassyöpymäsairaus on etenevä sairaus suussa. Lisäksi hengitykseni on välillä työlästä, varsinkin stressaantuessani. Keuhkoni on kuvattu, mutta selitystä välillä rohisevalle hengitykselle ei oikein löytynyt ja syy tähän on kysymysmerkkinä yhä. Jatkohoitona on hengityksen seurailu ja toki käytävä eläinlääkärissä, jos se muuttuu työläämmäksi. Päivitys: keuhkoni kontrolloitiin tammikuussa 2025 ja diagnoosina on astma. Sitä aletaan hoitamaan kortisonitabletein.

Minulle sopiva koti on paikka, jossa on kissakokemusta ja jossa pärjätään taloudellisesti eläinlääkärikulujeni kanssa.