Mikäli epäilet, että eläintä kohdellaan huonosti tai sitä ei hoideta asianmukaisesti, ilmoita siitä heti eläinsuojeluviranomaisille. Vasta ilmoituksen perusteella viranomaiset voivat puuttua eläimen huonoon kohteluun. Viranomainen ei kerro muille, kuka ilmoituksen on tehnyt. Voit tehdä ilmoituksen myös nimettömänä. Voit kysyä neuvoa myös SEY:n (Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto) eläinsuojeluneuvojilta.

Kouvolassa ja Iitissä eläinsuojeluviranomaisia ovat valvontaeläinlääkäri ja tarvittaessa poliisi, yhteystiedot alla.

Mikäli asia on akuutti, esim. eläintä pahoinpidellään tai se on vaarassa kuolla (esim. läkähtyminen kuumaan autoon), ota yhteys poliisiin numeroon 112.

Mikäli hädässä on luonnonvarainen eläin, löydät toimintaohjeita sekä yhteystietoja alempana tältä sivulta.

Eläimet eivät itse pysty pyytämään apua – sinä voit toimia niiden puolesta! Teethän ilmoituksen, vaikka huoli eläimen hyvinvoinnista olisi pieni.

Kouvolassa valvontaeläinlääkärinä toimii:
Laura Ölander, puh. 020 615 1360
laura.olander@kouvola.fi

Kiireellisissä tapauksissa myös poliisilla on oikeus toimia eläinsuojelulain valvojana.

Tästä voit tehdä eläinsuojeluilmoituksen Seyn lomakkeella: https://www.sey.fi/yhteystiedot/tee-saehkoeinen-elaeinsuojeluilmoitus

Kouvolan ja Iitin alueen eläinlääkäripäivystys, puh. 0600 15333 (1,71 €/min).

Päivystysnumero on käytössä arkena klo 16 alkaen seuraavaan aamuun klo 8 asti, viikonloppuisin perjantai-illasta klo 16 maanantaiaamuun klo 8 sekä arkipyhinä. Koko päivystysalueella on valmiudessa yksi eläinlääkäri.

Löytöeläimet: Löytöeläinten talteenottopaikkana Kouvolan ja Iitin alueella toimii Kouvolan seudun Eläinsuojeluyhdistys ry. Toimitilat sijaitsevat Korialla, osoite: Puistolantie 9, 45610 Koria, p. 040 821 5554 (arkisin 8-18) tai 040 552 7951 (viikonloppuisin klo 8-18).

Hätäkeskuslaitoksen ohjeet:

Eläimiin liittyvissä tehtävissä ei aina soiteta 112.
Suomessa pelastuslain mukaan pelastustoiminnalla tarkoitetaan kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä seuraavissa tilanteissa:

  • ihmisten, omaisuuden sekä ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi
  • vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi
  • onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa

Milloin hätänumeroon 112 soitetaan, kun kyse on eläimen aiheuttamasta asiasta? Esimerkiksi, kun:

  • lehmä on juuttunut lietekaivoon.
  • peura on pudonnut jäihin.
  • kyykäärme on purrut lasta.
  • hirvi juoksee moottoritiellä.

Milloin hätänumeroon 112 EI soiteta. Esimerkiksi, kun

  • on tavattu rauhoitettu eläin kuolleena.
  • kauppatorilla on yksijalkainen lokki.
  • kissa ei tule alas puusta.
  • maassa on orvon näköisiä linnunpoikasia.

Lue koko Hätäkeskuslaitoksen julkaisema artikkeli:
http://www.112.fi/medialle/mediatiedotteet/2/0/elaimiin_liittyvissa_tehtavissa_ei_aina_soiteta_112

 

Luonnonvaraiset eläimet:

Siilit:
Luonnonvaraisiin siileihin liittyvää informaatiota ja ohjeita mm. ruokinnasta ja loukkaantuneen siilin auttamisesta löytyy Siili kiikarissa-nettisivustolta. Sivut ovat todella kattavat ja niitä ylläpitävät siilien hoitoon erikoistuneet ihmiset.

Linnut:
Luonnosta yksin löydetyt eläinten poikaset, myös lentokyvyttömät linnunpoikaset, ovat lähes aina emojensa hoidossa ja saavat ravintoa ihmisen lähdettyä pois. Älä ota poikasta hoitoosi hyvässä tarkoituksessa mutta puutteellisin tiedoin. Jos lintu vaikuttaa loukkaantuneelta, voit ottaa yhteyttä seuraaviin tahoihin:

Pyhtään lintuhoitola
puh: 040 518 8976

Heinolan lintutarha
Päivystys 050 595 1416
Aukioloaikoina myös 050 595 1415
Aukioloajat (1.8. – 30.4.)
ma-to 7.00 -16.00
pe-su 7.00 -14.00
Kesäkausi (1.5. – 31.7.)
ma-pe 10.00 -18.00
la-su 10.00 -16.00

Mikäli kukaan ei vastaa, voit tavoitella luonnoneläimiin erikoistuneita SEYn eläinsuojeluneuvojia ensiohjeistusta varten. Yhteystiedot löydät alla olevasta linkistä:
https://www.sey.fi/seytoimii/luonnonvaraiset-elaimet/kysy-neuvoa-luonnonvaraisista-elaimista

Voit ottaa yhteyttä myös kunnaneläinlääkäriin. Jos eläintä ei voida hoitaa, on kunnaneläinlääkärillä kuitenkin velvollisuus maksutta lopettaa eläin.

Jos löydät luonnosta linnunpoikasen tai loukkaantuneen eläimen:

Lain mukaan sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä on pyrittävä auttamaan. Moni ”siipeensä” saanut on hyvän hoidon jälkeen noussut uudelleen siivilleen – ja lentää taas villinä sekä vapaana.

Luonnossa voi törmätä orvon näköisiin, avuttoman oloisiin eläintenpoikasiin. Esimerkiksi hylätyltä vaikuttava linnun- tai jäniksenpoikanen ei todennäköisesti ole hylätty, vaan emot tarkkailevat tilannetta lähistöllä ja palaavat poikasen luo ihmisen poistuttua. Emo on poikasen paras hoitaja. Ihminen voi aiheuttaa tietämättään luonnonvaraisille eläimille vahinkoa puuttumalla niiden elämään. Ensin on mietittävä, onko löytynyt eläin tosiaan avun tarpeessa. Hyvät neuvot ovat silloin tarpeen, ettei tule auttamisen sijasta tehneeksi eläimelle vahinkoa. Ilman syytä ei eläimeen saa koskea, koska ihmisen käsiin joutuminen on luonnoneläimelle aina kova rasitus. Se voi jopa kuolla säikähdykseen.

Muistathan, että luonnonvaraista eläintä ei saa ottaa lemmikiksi, sen sijaan linnunpönttöjen ja siilien pesien rakennus auttaa niitä kovasti!

Luonnonvaraisten eläinten joukkosairastumisista, kuten esimerkiksi isosta joukosta sairaita lintuja, on syytä ilmoittaa kunnaneläinlääkärille tai valvontaeläinlääkärille.

Toimi näin:

1) Arvioi ensin itse eläimen avuntarve: esimerkiksi ikkunaan törmännyt pikkulintu nousee usein itse siivilleen hieman huilattuaan, kun taas esimerkiksi siimaan sotkeutunut ja siipensä vaurioittanut lintu tai auton alle jäänyt eläin ei yleensä selviä tilanteesta itse. Sen sijaan selkeästi pudonneen linnunpojan voi nostaa lähimpään puuhun mikäli sitä uhkaa vaara. Jos eläin on ns. henkihieverissä, eikä toivoa näytä olevan, se on pyrittävä lopettamaan kivuttomasti. Kysy tarvittaessa apua tilanteen arviointiin.

2) Jos pystyt auttamaan ja antamaan eläimelle ensiapua, tee se. Mitä nopeammin apu tulee, sitä todennäköisempää esimerkiksi linnun selviytyminen on.

Milloin luonnonvarainen eläin on avun tarpeessa?

Loukkaantunutta tai avuttomassa tilassa olevaa eläintä on pyrittävä auttamaan (Eläinsuojelulaki 14 §). Villit eläimet stressaantuvat ihmisen läheisyydestä, joten tarkista ennen apuun ryhtymistä, tarvitseeko eläin todella apua.

Jos eläimessä näkyy päällepäin selkeitä loukkaantumisen merkkejä tai se on juuttunut aineeseen tai paikkaan, josta se ei yksin pääse vapaaksi, se tarvitsee apua. Kaupunkiympäristössä eläimet päätyvät joskus mitä kummallisimpiin paikkoihin, mutta useimmiten pääsevät itse myös pois.

Hyvä nyrkkisääntö avun tarpeeseen on se, että eläimen saa helposti kiinni. Jos eläin pystyy pakenemaan, se todennäköisesti selviää luonnossa. Esimerkiksi jalkansa loukanneet lentokykyiset linnut ovat hyvin vaikeita kiinniotettavia, eikä jalalle usein voida tehdä mitään. Jos löydät luonnosta eläimen poikasen, jonka silmät eivät ole auenneet, se on märkä tai kylmä, tai tiedät etteivät sen vanhemmat hoida sitä, poikanen ei selviydy yksin. Tavallisimpia tapauksia ovat pesistä pudonneet linnunpoikaset. Jos pesäpaikka on tiedossa, poikasen voi nostaa sinne takaisin, emo ei hylkää sitä.

Kaikki yksinäiset poikaset eivät tarvitse apua. Monet emot jättävät poikasensa yksin ravinnonhankinnan ajaksi. Esimerkiksi yksinään tavattavat hirvieläinten vasat, rusakon ja jäniksen poikaset, kuutit, lokinpoikaset sekä rastaiden ja tiaisten maastopoikaset eivät yleensä ole emonsa hylkäämiä. Oma emo on aina poikasen paras huoltaja.

Alkuperäinen teksti: Lappeenrannan Seudun Eläinsuojeluyhdistys r.y

http://lappeenranta.sey.fi/